Minusta oli mielenkiintoista tutustua muiden blogeihin, vaikka monella oli samat asiat esillä, mutta kuitenkin huomasi asioita, mitä itse ei edes tullut ajatelleeksi aiheesta. Tätä tehtävää varten tutustuin myös kahteen eri lähteeseen avoimuudesta. Niistä lyhyesti avainasiat:
Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä avaa hyvin, että nykyään johtamisessa on tärkeää keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus. Palkitseva johtamistapa ja avoimuuteen kannustava johtaminen korostuu dialogisessa johtamisessa entistä enemmän. Enää tieto ei ole valtaa, vaan tiedon jakaminen muille kasvattaa valtaa. Kyseisessä julkaisussa oli paljon hyviä asioita esillä. Myös moni kurssin opiskelija avasi blogikirjoituksissaan, että luottamus on tärkeää ja esimiehen tulisi johtaa työntekijöitään esimerkin kautta sekä pyrkimään viestiä avoimesti tiedosta. Kun organisaatiolla on rehellinen ja avoin sekä kuunteleva esimies, on helpompi saada työntekijät sitoutumaan ja antamaan parhaansa.
Aallon kirjassa, kuinka olla avoin, avaa hyvin miksi johdon on hyvä jakaa tietoa. Joskus tieto organisaation asioista voi vuotaa lehdistöön, joten johdon on hyvä olla avoin, koska työntekijöiden on parempi kuulla johdolta asiat kuin lehdistöltä. Kirjassa avataan myös hyvin mitä avoimuus vaatii organisaatioissa, eikä organisaatiota saada avoimemmaksi vain nimeämällä organisaatioon avoimuusjohtaja. Organisaation prosesseja ja tavoitteita tukeva sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli on tärkeä. Aktiivisen avoimuuden omaksuminen vaatii uusia prosesseja ja osaamista sekä aikaa. Avoimuus vaatii sujuvaa kirjoittamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä verkottuneelta toimintaympäristöltä ja tavoitteiden onnistumisen arvioimista sekä välinetaitoja. Työelämässä on uudet viestintä välineet sosiaalisen median ansiosta, niiden käyttöön olisi hyvä yhdistää aktiivinen avoimuus. Kirjassa sanotaan hyvin, että ”on opittava tekemällä ja korjattava lennossa yhä avoimemmin ja läpinäkyvämmin sosiaalisten verkostojen nähden”.
Jos mielenkiintosi heräsi ja haluat tutustua aiheeseen tarkemmin, löydät lähteiden tiedot kirjoituksen lopulta. Suosittelen lukemaan!
Nyt herää kysymys: Miten minä voisin hyödyntää avoimuuden oppeja käytännössä työelämässä?
Yritän olla entistä avoimempi. Autan tarvittaessa muita sekä en panttaa tietoa. Haluan antaa sellaisen tunteen, että haluan kuulua joukkoon ja olla lähestyttävämpi. Haluan omaksua organisaation organisaatiokulttuurin ja omaavan hyvän organisaatiokansalaisuuden. Tämä on tärkeää, koska yhden työntekijän negatiivinen käyttäytyminen voi vaikuttaa muiden käyttäytymiseen suuresti. On muistettava olla avoin hyvällä tavalla, ei saa kritisoida muita, vaan on osattava antaa rakentavaa palautetta.
Palautteen antaminen muille on ilmaista. Kuitenkin minun on tunnustettava, että itse olen välillä huono avaamaan suuni. Kaikki palautteen antaminen jää ajatuksen tasolle. Lupaan yrittää tämän kurssin jälkeen oppia antamaan muille useammin työelämässä palautetta niin positiivista kuin rakentavaakin. Palautteen antaminen voi piristää toisen päivää ja se auttaa luomaan hyvät vuorovaikutussuhteet työtovereihin. Toivottavasti myös muut työelämässä alkavat antamaan useammin palautetta, koska palaute on ilmainen tapa parantaa työyhteisön hyvinvointia. Ken tietää, jos vaikka digiaika tekee palautteen antamisen helpommaksi, jos sen voi antaa sähköisesti. Toki sähköisesti annettu palaute ei tunnu yhtä hyvältä kuin kasvotusten saatu, mutta se olisi ainakin tyhjää parempaa.
Toivottavasti tämä blogikirjoitus avasi avoimuuden käsitettä vähän enemmän. Toivotan kaikille mukavaa alkavaa kevättä!
Lähteet:
Aalto, T. 2012. Kuinka olla avoin: työelämän uudet viestintätaidot. Helsinki: Finn Lectura.
Syvänen, S., Kasvio, A., Loppela, K., Lundell, S., Tappura, S. & Tikkamäki, K. 2012. Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Dialoginen_johtaminen.pdf [viitattu 29.2.2016].
Toit hyvin pohdintasi oman käyttäytymisen tasolle. On niin helppo kommentoida yleisellä tasolla tyyliin "pitää olla avoin", mutta kun kirjoittaa "autan muita" tai "lupaan antaa rakentavaa palautetta", ´tulee jo ihan erilainen fiilis ja tuntuma.
VastaaPoista"Aktiivisen avoimuuden omaksuminen vaatii uusia prosesseja ja osaamista sekä aikaa. Avoimuus vaatii sujuvaa kirjoittamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä verkottuneelta toimintaympäristöltä ja tavoitteiden onnistumisen arvioimista sekä välinetaitoja." Sujuva ja pureskeltu kirjoitettu teksti on Twitter-aikakaudellamme tärkeää: monet eivät jaksa lukea pitkiä jaarituksia, mutta silti pitäisi viestiä selkeästi ja jäsennellysti. Ja tuo aika ja sen käyttäminen oikein!!! Miten helposti muka säästämme aikaa ja emme viesti/ole avoimia ja sitten kun asiat menee pieleen, niin aikaa tuhraantuu tuplasti ellei triplastikin enemmän... Puhumattakaan siitä millaisia säröjä sen takia syntyy avoimuuden kulttuuriin.