Nro 4. Avoimuuden opit käytännössä

Nyt aiheena on, miten tuomme avoimuuden opit käytäntöön omassa elämässä. Tässä tehtävässä piti myös tutustua muiden kurssin opiskelijoiden blogeihin sekä kirjallisuuteen aiheesta.

Minusta oli mielenkiintoista tutustua muiden blogeihin, vaikka monella oli samat asiat esillä, mutta kuitenkin huomasi asioita, mitä itse ei edes tullut ajatelleeksi aiheesta. Tätä tehtävää varten tutustuin myös kahteen eri lähteeseen avoimuudesta. Niistä lyhyesti avainasiat:

Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä avaa hyvin, että nykyään johtamisessa on tärkeää keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus. Palkitseva johtamistapa ja avoimuuteen kannustava johtaminen korostuu dialogisessa johtamisessa entistä enemmän. Enää tieto ei ole valtaa, vaan tiedon jakaminen muille kasvattaa valtaa. Kyseisessä julkaisussa oli paljon hyviä asioita esillä. Myös moni kurssin opiskelija avasi blogikirjoituksissaan, että luottamus on tärkeää ja esimiehen tulisi johtaa työntekijöitään esimerkin kautta sekä pyrkimään viestiä avoimesti tiedosta. Kun organisaatiolla on rehellinen ja avoin sekä kuunteleva esimies, on helpompi saada työntekijät sitoutumaan ja antamaan parhaansa.

Aallon kirjassa, kuinka olla avoin, avaa hyvin miksi johdon on hyvä jakaa tietoa. Joskus tieto organisaation asioista voi vuotaa lehdistöön, joten johdon on hyvä olla avoin, koska työntekijöiden on parempi kuulla johdolta asiat kuin lehdistöltä. Kirjassa avataan myös hyvin mitä avoimuus vaatii organisaatioissa, eikä organisaatiota saada avoimemmaksi vain nimeämällä organisaatioon avoimuusjohtaja. Organisaation prosesseja ja tavoitteita tukeva sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli on tärkeä. Aktiivisen avoimuuden omaksuminen vaatii uusia prosesseja ja osaamista sekä aikaa. Avoimuus vaatii sujuvaa kirjoittamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä verkottuneelta toimintaympäristöltä ja tavoitteiden onnistumisen arvioimista sekä välinetaitoja. Työelämässä on uudet viestintä välineet sosiaalisen median ansiosta, niiden käyttöön olisi hyvä yhdistää aktiivinen avoimuus. Kirjassa sanotaan hyvin, että ”on opittava tekemällä ja korjattava lennossa yhä avoimemmin ja läpinäkyvämmin sosiaalisten verkostojen nähden”.

Jos mielenkiintosi heräsi ja haluat tutustua aiheeseen tarkemmin, löydät lähteiden tiedot kirjoituksen lopulta. Suosittelen lukemaan!

Nyt herää kysymys: Miten minä voisin hyödyntää avoimuuden oppeja käytännössä työelämässä?  

Yritän olla entistä avoimempi. Autan tarvittaessa muita sekä en panttaa tietoa. Haluan antaa sellaisen tunteen, että haluan kuulua joukkoon ja olla lähestyttävämpi. Haluan omaksua organisaation organisaatiokulttuurin ja omaavan hyvän organisaatiokansalaisuuden. Tämä on tärkeää, koska yhden työntekijän negatiivinen käyttäytyminen voi vaikuttaa muiden käyttäytymiseen suuresti. On muistettava olla avoin hyvällä tavalla, ei saa kritisoida muita, vaan on osattava antaa rakentavaa palautetta.

Palautteen antaminen muille on ilmaista. Kuitenkin minun on tunnustettava, että itse olen välillä huono avaamaan suuni. Kaikki palautteen antaminen jää ajatuksen tasolle. Lupaan yrittää tämän kurssin jälkeen oppia antamaan muille useammin työelämässä palautetta niin positiivista kuin rakentavaakin. Palautteen antaminen voi piristää toisen päivää ja se auttaa luomaan hyvät vuorovaikutussuhteet työtovereihin. Toivottavasti myös muut työelämässä alkavat antamaan useammin palautetta, koska palaute on ilmainen tapa parantaa työyhteisön hyvinvointia. Ken tietää, jos vaikka digiaika tekee palautteen antamisen helpommaksi, jos sen voi antaa sähköisesti. Toki sähköisesti annettu palaute ei tunnu yhtä hyvältä kuin kasvotusten saatu, mutta se olisi ainakin tyhjää parempaa.

Toivottavasti tämä blogikirjoitus avasi avoimuuden käsitettä vähän enemmän. Toivotan kaikille mukavaa alkavaa kevättä!


Lähteet:

Aalto, T. 2012. Kuinka olla avoin: työelämän uudet viestintätaidot. Helsinki: Finn Lectura.

Syvänen, S., Kasvio, A., Loppela, K., Lundell, S., Tappura, S. & Tikkamäki, K. 2012. Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Dialoginen_johtaminen.pdf [viitattu 29.2.2016].

Nro 3. Näin menestyt digiajassa

Tämä ei nyt kuulu kurssitehtävään, mutta löysin kivan artikkelin netistä, jonka haluaisin jakaa teidän kanssanne. Artikkeli käsittelee, miten menestyt digiajassa. Siinä on listattu 10 eri osaamisaluetta, joiden merkitys lisääntyy digiajan johtamisessa. Minusta ne ovat aika osuvia ja sopivat hyvin kurssin teeman.

Nämä kymmenen kohtaa ovat:
1. Pyri tavoitteelliseen vuorovaikutukseen.
2. Opi johtamaan itseäsi.
3. Ota systeemiteoria johtamisen ajuriksi.
4. Luo uusia työnkuvia dataa murskaamalla.
5. Määrittele ongelmat.
6. Ajattele lateraalisesti. (Laaja-alaisempi, luova ja viitekehyksestä poikkeava ajattelu)
7. Korvaa projektinjohdon vesiputousmalli kevyemmällä.
8. Visualisoi!
9. Kehitä digitaalisen median lukutaitoa ja lähdekriittisyyttä.
10. Ole avoin työelämän monille poluille.

Jos haluat tutustua tarkemmin, mitä näillä kymmenellä kohdalla tarkoitetaan. Niin pääset artikkeliin tämän linkin avulla: http://www.ekonomilehti.fi/nain-menestyt-digiajassa/
Suosittelen tutustumaan!

Lähde: Manninen, O. 2016. Näin menestyt digiajassa. Ekonomi 17.2.2016. Verkkosivut. Viitattu 28.2.2016.

Nro 2. Avoimuus

Tällä kertaa aiheena on avoimuus organisaation osana. Digiaika on tuonut avoimuuteen uusia tekijöitä. Työelämän verkostot ovat nykyään avoimessa internetissä sosiaalisen median ansiosta. Tämä taas vaatii uusia taitoja työelämän verkostoissa toimiville ihmisille. Avoimuus organisaatiossa on tärkeää sen toimivuuden kannalta. Organisaation toiminta pitäisi olla entistä läpinäkyvämpää.

Avoimuudesta on kuitenkin muistettava, että pitää olla hyvällä tavalla avoin ja positiivinen. Avoimuus ei tarkoita sitä, että saa puhua muista huonoja asioita ja kritisoida jatkuvasti. Avoimuudella halutaan luoda työpaikalla parempi työilmapiiri, kuitenkin rakentava palaute on sallittua.

Avoimuus organisaatioissa

Organisaation avoimuutta edistää avoin kommunikaatio, eli organisaatiossa työskentelevät voivat avoimesti antaa ja vastaanottaa palautetta keskenään niin positiivista kuin negatiivistakin. Tarvitaan myös avoin yhteistyö ja avoin päätöksenteko sekä avoimia keskusteluja ongelmatilanteissa. Avoimuuden eteen on tehtävä työtä.

Esimies voi itse vaikuttaa organisaation avoimuuteen. Esimiehen on osattava kuunnella ja antaa palautetta sekä huomioida kaikki työntekijät tasapuolisina. Esimies voi vaikuttaa suuresti työpaikan ilmapiiriin. Esimies hallitsee tiedonkulkua, ja hänen on osattava luoda organisaatioon avoin tiedonkulku ja saada tieto kaikille nähtäväksi, etenkin ne asiat, mitkä liittyvät työntekoon. Esimiehellä on siis valta tehdä viestinnästä avoin. Organisaation avoimuus parantaa organisaatiokulttuuria ja avoimuudella kannustetaan työntekijöitä parempaan työnlaatuun.

Esimiehen ja johtajan on myös osattava olla avoin, koska avoin johtaja luo mukavamman työilmapiirin. Työyhteisö ei ole avoin jos johdon ja työntekijöiden välillä on kuilu eikä esimiesviestintä kulje. Hyvä organisaatiokulttuuri parantaa työntekijöiden motivaatiota, mikä taas auttaa parantamaan yrityksen tulosta.

Jo pieni muutos johtajan avoimuudessa voi saada suuria vaikutuksia aikaan. Esimerkiksi itse olen huomannut, että jos esimiehen ovi on aina auki, on sinne helpompi mennä ja uskaltaa tuoda asiansa esille. Myös jos esimies viestittää asioista hyvin eikä pidä työntekijöitään pimennossa, luo se tunteen, että me ”olemme kaikki samassa veneessä”. Johtajalla on iso vaikutus meidän asenteeseemme työhön. Jos johtaja kannustaa ja tiedottaa hyvin, huomaan itse olevani enemmän motivoitunut työhön ja teen parempaa työn laatua sekä työpaikan työilmapiiri on hyvä.

Nyt pieni esimerkki omasta kokemuksestani työelämän avoimuudesta: Työelämässä olen huomannut, että edes pieni kannustava palaute työtehtävien suorittamisesta tai jonkunlaisen pienen luottamuksen osoittaminen esimieheltä vaikuttaa ainakin minun työni asenteeseen ja motivaatioon merkittävästi. Esimerkiksi menen töihin seuraavana päivänä paremmalla tuulella, mikä taas parantaa työsuoritustani. Tämä pieni positiivinen palaute ja esimiehen luottamuksen ansaitseminen luo minulle tunteen, että osaan tämän ja pärjään tässä.

Tästä päätellen esimiehen olisi hyvä muistaa, että pienikin palaute tai luottamuksen osoitus voi vaikuttaa suuresti työilmapiirin ja työn laatuun. Palautteesta työntekijä huomaa, että ei tee työtä turhaan! Loppu.